Kuinka riidellä rakentavasti?

Ongelmat ja riidat parisuhteessa ovat väistämättömiä, mutta on lohdullista että niistä voi selvitä ja ne voivat vahvistaa parisuhdetta ja kasvattaa yksilöinä.

Rakentava riitely vahvistaa ja tuhoava riitely heikentää parisuhdetta. Rakentavaa riitelyä voidaan opetella.
Kärjistäminen, vähättely, välttely sekä kielteinen suhtautuminen ovat käyttäytymismalleja, jotka usein toteutuessaan aiheuttavat pienempiä ja suurempia ongelmia. Tehokkain keino parisuhteen suojelemiseen on taito käsitellä vaikeita tilanteita ja erimielisyyksiä rakentavasti. Ristiriitatilanteissa miehet vaikuttavat yleensä tyyniltä, kun taas naiset usein tuohtuvat ja korottavat ääntään.

Toistensa viesteille herkistyneet parit eivät tarvitse huutamista.
”Kuuntelisit, heti lakkaisin huutamasta, voisin vaikka kuiskata” .
(Anja Porio)

Rakentavan riitelyn kulmakiviä:

Ilmaise tunteesi avoimesti ja rehellisesti, mutta kuuntele myös toisen näkökulmat.

Muuta tarvittaessa kantaasi ja ole valmis kompromisseihin.

Pysy käsiteltävässä asiassa. Älä laajenna riitaa vanhoihin asioihin, muihin ongelmiin tai sivuseikkoihin.

Yritä pysyä rauhallisena ja asiallisena. Jos pulssi nousee ja tunteet alkavat kuumentua liikaa, on syytä ottaa aikalisä. Raivostuneena riitaa on turha jatkaa, sillä empatiakyky ja looginen ajattelukyky heikkenevät ja tulee vain loukattua toista.

Sopikaa jokin yhteinen koodi tai merkki, joka tarkoittaa sitä, että nyt ei sanota enää sanaakaan. Selvittelyä jatketaan vasta, kun toinen tai molemmat ovat rauhoittuneet.
Kun molemmat ovat valmiita, asian käsittelyä voidaan jatkaa. Ottakaa uusi aikalisä tarvittaessa.

Pohtikaa mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Kun ongelma on ratkaistu, tehkää sovinto.
Kun asia on molempien mielestä loppuun käsitelty, se on pois päiväjärjestyksestä eikä siihen tarvitse enää palata.

VAIKEAT ASIAT HALLITAAN, NE EIVÄT HALLITSE MEITÄ!

Miten käytännössä:

Kun olet suuttunut jollekin, puhu hänelle aloittaen aina itsestäsi vaikka seuraavalla tavalla:
Lauseen alku: ”Minua suututtaa se, kun sinä…”, Minua ärsyttää se, että…”, Olen vihainen sinulle siitä, että…”, Minua loukkasi se, että…” jne.

Lauseen loppu: (toista toisen lausumat sanat mahdollisimman sanatarkasti tai selitä, mikä toisen tekemä teko loukkasi sinua)
”Minua suututtaa se, kun sinä sanoit, että olen lihonut”, Minua harmittaa, kun sinä eilen et käynyt kaupassa ja kahviini ei ollutkaan maitoa”

Kerro, mitä muita tunteita, ajatuksia, luuloja ja aikomuksia toisen sanat tai teko sinussa aiheuttivat:
”Olin aivan raivoissani… Luulin, että tahallasi halusit loukata… Minua harmittaa… Olin jo lähtemässä pois juhlista…”

Anna toisen sanoa kaikki, mitä hän haluaa. Kuuntele tarkasti. Älä keskeytä tarpeettomasti. Anna toisen vastata luuloihisi eli siihen, ovatko luulosi totta vai eivät. Usko saamiisi vastauksiin.

Älä nimittele toista tai itseäsi yhdelläkään, ilkeällä, halventavalla, syyttävällä, vähättelevällä tai ärsyttävällä nimityksellä, vaikka sinua itseäsi olisikin nimitelty. Älä esitä vähätteleviä ja kielteisiä väitteitä toisen luonteesta, ominaisuuksista tai motiiveista.

Pyri välttämään liioittelevia sanoja kuten ”aina” tai ”ei koskaan”. Nehän eivät tarkalleen ottaen pidä paikkaansa:
EI: ”Sinä et koskaan tule ajoissa”
VAAN: ”Minua harmittaa, että tulit myöhässä”

Ilmaise riideltäessä myös aidot myönteiset tunteesi ja palautteesi toiselle:
”Olet kyllä aivan oikeassa siinä, että… Oli mukavaa, että hoidit hienosti… Olet minulle tärkeä”

Kerro toiselle, miten jatkossa toivoisit hänen toimivan vastaavanlaisessa tilanteessa: ”Kun seuraavan kerran myöhästyt, voisitko soittaa tai laittaa tekstiviestin minulle. Sopiiko?”

Tekstissä käytetyt lähteet:

http://www.perhe.fi/artikkeli?content-id=7cfa2e88-7cf4-49fd-9b9f-60cdbf675ba1

Friidu. Tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet. 2004. Opetusmateriaali.