Seksi ja terveys

Itsetyydytyksestä on käytetty sanaa masturbaatio. Sana masturbaatio tulee latinankielestä. Suomennettuna latinakielinen termi tarkoittaa ”käsin raiskaamista”. Tämän vanhan sanan negatiivisen ilmaisutavan vuoksi, on esimerkiksi itsetyydytys-sana parempi.

Itsetyydytyksestä käytetään myös sanoja autoerotiikka, sooloseksi, itsehyväily ja onania. Itsetyydytyksestä voidaan käyttää myös monia muita ilmaisuja.”Tehdä itsensä tyytyväiseksi” on yksi erinomaisista ja positiivisista ilmaisuista, joka antaa myös itsetyydytyksen toteuttamiseen luvan.

Masturbaatiossa, siis itsetyydytyksessä kiihotetaan omia sukupuolielimiä mielihyvän ja seksuaalisen tyydytyksen saavuttamiseksi mekaanisesti omin käsin, apuvälineellä, lantion ja reisien lihaksia supistamalla tai mielikuvien avulla (Virtanen 2001).

Ihmiset itsetyydyttävät eri syistä, ei vain kiihottuakseen ja saavuttaakseen orgasmin tuomaa mielihyvää. On tutkittu, että yleisin itsetyydytyksen syy on seksuaalisen jännitteen lievittäminen. Joskus itsetyydytyksen avulla pyritään lievittämään stressin aiheuttamaa ahdistusta tai masennusta tai fyysistä kipua tai edistämään nukahtamista.
Varsinkin murrosiässä itsetyydytyksen avulla tutustutaan fantasioihin, emootioihin ja fysiologisiin reaktioihin ja tavoitellaan nautintoa sekä puretaan seksuaalista painetta (Apter, Väisälä & Kaimola toim., 2006).

SEKSUAALISUUDEN JA ITSETYYDYTYKSEN HISTORIA

Käsitykset seksuaalisuudesta ja itsetyydytyksen terveydellisistä vaikutuksista ovat muuttuneet eri aikakausina. Viimeisen 50 vuoden aikana tutkimuksellinen tieto on muuttanut käsityksen seksuaalisuuden terveysvaikutuksista lähes täydellisesti (Virtanen 2001).

Juuret negatiiviseen ajatteluun seksuaalisuutta ja itsetyydytystä kohtaan ovat syntyneet jo raamatun pohjalta. Uskonpuhdistuksen aikaan kristinuskon piirissä levisi ajatus seksuaalisuuden pakanallisuudesta. Yhdyntää, jopa avioliitossa tapahtuvaa, pidettiin haitallisena. Myös siemensyöksyjen sanottiin olevan terveydelle vaarallisia (Virtanen 2001).
Esimerkiksi 1800-luvulla poikalasten yöllisiä siemensyöksyjä ja mahdollisen kovan suolensisällön aiheuttamaa seksuaalista mielihyvän tuottamista pyrittiin estämään ja kontrolloimaan mitä erilaisimmin keinoin (Virtanen 2001).

Virtanen (2001) kuvaa kirjassaan Kliininen Seksologia, kuinka lääketieteen tohtori ja kouluhygienian dosentti Max Oker-Blom (1906) varoittaa teoksessaan Sukupuolikasvatus ”itsesaastutuksen” turmiollisuudesta. Oker-Blom on kuvaillut, kuinka sukupuolinen kiihottuminen aiheuttaa aivoissa haitallisia muutoksia ja neuvoo, että sukupuolisuutta tulisi ohjata sekä rajoittaa kaikin keinoin. 1900-luvun alkupuoliskolla on Suomessa myös mm. Max von Gruber niminen herra varoittanut sukupuolisuuden haitallisista terveysvaikutteista teoksessaan Sukupuolielämän terveysoppi (1913). Virtasen kirjassa mainitussa Marcus ja Francis (1975) teoksessa viitataan myös Sigmund Freudin kehittämän teorian vaikuttavan joihinkin ihmisten uskomuksiin. Tämän Sigmund Freudin teorian mukaan masturbaatio olisi psykoseksuaalisen kypsymättömyyden oire. (Mts.18.)

Näiden laajojen oppien vuoksi vastenmielisyys seksuaalisuutta kohtaan ja ajatus sen luonnottomuudesta levisivät ympäri 1900-luvun Eurooppaa. Nämä asenteet vaikuttavat jossakin määrin vielä tänäkin päivänä.

Seksologian isänä pidetty amerikkalainen Alfred Kinsey (1894–1956) tutki systemaattisesti ihmisen seksuaalikäyttäytymistä. Maailmaa järkyttäneet ”Kinseyn raportit” KinseyReports koostuivat kahdesta kirjasta: Sexual Behavior in the Human Male (Kinsey, Pomery & Martin, 1948) ja Sexual Behavior in the Human Female (Kinsey ym., 1953).  Nämä kaksi kirjaa olivat käänteentekeviä seksologian alueella. Tähän asti itsetyydytystä oli pidetty patologisena ilmiönä, mutta Kinseyn ja kumppaneiden tutkimukset osoittivat, että itsetyydytys olikin hyvin yleistä.  (Bockting & Coleman, 2002.)

Kinseyn ja kumppaneiden käänteentekevien julkaisujen jälkeen on ilmestynyt sarja tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet vanhat uskomukset seksuaalisuuteen ja itsetyydytykseen liittyen perättömiksi. Tohtori Coleman (2002) esittää kirjoituksessaan Masturbation as a Means of Achieving Sexual Health, useita tieteen alan henkilöitä, jotka nykyään tunnustavat itsetyydytyksen epäterveellisten vaikutusten perustuneen entisaikojen ortodoksisuuteen ja mytologiaan (Leitenberg, Greenwlad & Tarran, 1989; Money, Prakasam & Joshi, 1991).

Edellä mainittujen vanhojen oppien jälkeen käsitykset seksuaalisuuden terveysvaikutuksista ovat muuttuneet lähes täysin. Tutkimuksellinen tieto seksuaalisuudesta, seksuaalireaktioista, sekä seksuaalisen aktiivisuuden terveyttä parantavasta vaikutuksesta ovat olleet osa ihmisten muuttunutta käsitystä myös itsetyydytystä kohtaan.

Terve aikuinen nauttii seksuaalisuudestaan ja seksuaaliterveyttä edistetään kunnioittamalla jokaisen ihmisen seksuaalioikeuksia. Seksuaalioikeuksiin sisältyy myös oikeus nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalikokemuksiin. Turvallinen seksikokemus on turvallisen ihmisen kanssa koettu seksi, jossa huolehditaan ehkäisystä. Turvallinen seksikokemus voidaan myös saavuttaa itsetyydytyksen keinoin, joko yksin tai yhdessä, ilman, että siitä seuraa syyllisyyden tunne ja siten, että se tehdään kunnioittaen yksilön itsemääräämisoikeutta.

Nuori tutustuu itsetyydytyksenkeinoin omiin seksuaalireaktioihinsa, tunteisiinsa ja kehoonsa. Omaan kehoon tutustuminen, sen hyväksyminen, fantasioiminen ja oman kehon koskettelu myös orgasmiin ja nautintoon saakka ovat aikuisen ihmisen tyydyttävän elämän ja terveen elämän olennaisia asioita. Parisuhteessa elävät ihmiset voivat itsetyydytyksen keinoin piristää seksielämää, tehdä sitä avoimemmaksi ja hallita oman ja kumppanin välisiä sukupuolivietin ja yhdyntähalukkuuden eroavaisuuksia elämän eri vaiheissa. Niin parisuhteessa elävät kuin sinkkuihmisetkin voivat toteuttaa seksuaalisuuttaan itsetyydytyksen keinoin.

Tekstissä käytetyt lähteet:

Bockting, W. & Coleman, E. (ed.). 2002. Masturbation as a Means of Achieving Sexual Health.

Virtanen, J. 2001. Kliininen Seksologia. Helsinki: WSOY.

http://fi.wikipedia.org/wiki/

 


 

Siirry tästä Kaalimato.com -kauppaan Asiakaspalvelu: Puhelin (ark 9-13) 0400-380566. Noutopiste ja toimisto: Kaalimato.com, Kumitehtaankatu 5 E, 04260 Kerava, Ma-Pe 8.00 - 14.00 Copyright © 2016 Kaalimato.com